Kylläpä meidän hakuryhmäläiset kiusaavat lauantaisin eläinlääkäreitä! Vaihdetaan varmaan päivää että saataisiin kirous poistumaan ryhmämme kimpusta..

21.4.2012 ollessamme palotalolla harjoittelemassa makkaratauon jälkeen treenivuorossa ollut hollanninpaimenkoira Vada etsi maalimiestä palotalon yläkerrasta yläoven ollessa auki. Meni "parvekkeelle" ja suoranaisesti hyppäsi alas kontin katolta! Hirmuinen huuto ulkoa ja vasemmalle jalalle ei painoa yhtään! No Aki pösön rattiin ja Titta Vadan kanssa takapaksiin, onneksi päivystys oli Haminassa juuri sinä viikonloppuna. Siellä Vada sai särkylääkkeitä ensihätään. Täältä löydätte lisätietoja toipumisesta: http://www.almavada.blogspot.com/ .

Nyt olimme siirtäneet lauantaiksi treeniaikaa kello yhdeksäksi. Taivaalle kiitos Jouni lähti tällä kertaa mukaan treenimään, muuten olisi meikäläisen hermot pettäneet ihan täysin. Tuli Kuisman vuoro, vainu saatuaan lähetin pojan matkaan ja hänpä löysikin kyyn. Kun huomasin tämän lieron, karjaisin Kuipalle sen verran katu-uskottavasti että ei uskaltanut poika uudestaan pyrkiä kyylle. Emme löytäneet puremakohtaa ja ajattelimme ettei se osunutkaan, mutta kohta Kuippa alkoi käyttäytyä oudosti ja soitimme yhdelle eläinlääkärille omaan henk.koht. puhelimeen ja pääsimme nopeasti hoitoon. Pari-kolme desiä nestettä niskaan, jos jonkilaisia piikkejä ensihätään ja sairaslomaa lääkkeineen Kuismalle. Kotona otimme kaksisteen vähän päiväunosia ja illan hoitovuoro jäi Jounille koska minä lähdinkin polttareitani viettämään!

Nyt on pahimmat turvotukset laskeutuneet ja selkeästi patterit latautuneet. Ihana pitää viikon pikkulenkeillä tuota eläintä joka nyt olisi jo valmis valloittamaan maailman. Mutta lääkärin määryksestä näi yritämme tehdä.

Että nyt siis kaikki varovarovasti metsissä ja muuallakin, pikku penteeleet ovat heränneet talviunilta ja ovat äksyjä!

Kaikesta huolimatta: Hauskaa Wappua kaikille!

-tiina-