Valitettavasti kuitenkaan saamamme äänet parsonien valokuvakisassa eivät ihan yltäneet voittoon. Mutta pääsimme jaetulle kakkossijalle kahden muun valokuvaajan kesken ja voittajasta jäimme YHDELLÄ äänellä! Tämä tulos siis siinä yleisessä sarjassa.

Ja jokin valokuvamme on eksynyt yhdistyksen kalenteriinkin, huhtikuulle. Jännityksellä odotamme mikä niistä kaikista lähettämästäni kuvasta sinne on "joutunut". Tarttee siis varmaan pyytää jotakuta ostamaan miulle messarista tuo kalenteri, vaikkei ensi vuonna kotimme seinää MIKÄÄN koirakalenteri koristakaan. Siinä on koiravapaa vuosi, seuraavaksi sitten 2012 koirallinen. Mutta aiheena saattaakin olla noutajat?! Who knows..

Kuisbolttis on tyrkyttänyt itseään tottikseen ihan mielettömästi ja on tainnut tajuta ketjukaulaimen tarkoittavan TYÖTÄ ja silloin ei nuuskutella mitään eikä muutenkaan höselletä muuta. Pikkasen ollaan ulkonakin harrasteltu, vaika pakkaset onkin paukkuneet. Häiriöksi olen juntannut kaverille toppatakin niskaan, Kuismahan siis vihaa vaatteita! Taitaa pikkumiehellä olla jonkinsortin kaksivuotisongelma menossa, itkee ja vinkuu lähestulkoon KOKO ajan ja meikäläisellä alkaa hermot sanomaan itseään irti. Etenkin tuossa puoli viiden aikaan aamulla tuntuu että rakkaudellani alkaa rajat lähenemään.. Ja Almakin hermostuu herraan, kun rynkkää ihtiään koko ajan toisen etujalkaan ja vainoaa.. Lopputuloksena on jo yksi haavauma takajalassa. Sen siitä saa kun yrittää liikaa!

Eilen meillä oli lastenhoitoiltamat, saimme vonguttua kummituspojat meille hoitoon. Näin saimme annettua vanhemmille isosti kaivattua kahdenkeskistä aikaa ja he menivätkin Kotkaan Thaikkuravinteliin syöpöttelemään. Kosti koetteli meidän rajoja, nopeasti joutui toteamaan ettei venkoilu auta ja säännöt ovat sääntöjä. Sakkelille tämä olikin yllättävän helppo keikka, konttaili menemään pitkin taloa ja sai leikkiä autoilla olkkarinmatolla Jounin ja Kostin kanssa. Illalla vaan tuli iso väsy ja Jounikin oli surkean hidas siinä puuron mättämisessä. Näille pojille kun tuo ruoka sattuu maistumaan vaikka muuten olisikin hieman mutrusuuna ! Lokinkatulaiset haluvaa nämä uudelleenkin hoitoon, WE  Sihvolan pikkumiehet!

Yhdet pikkujoulutkin oli ja meni. Meikäläisen osalta hyvinkin nopiasti ohi, pitäisi ehkä tajuta koska ne verensokerit on AIVAN liian alhaalla ja kuinka paljon normaalia vahvempaa olutta kannattaakaan juora! Ei ajoissa kotio nukkumaan, Jouni viihdytti sitten ladyjä loppuillan ja käväisi vielä paikallisessa nautiskeluravintelissakin. Huomenna sitten alkaisikin koitos nro. 2 : firman pikkujoulut Tallinnassa! Aamulla lähtö ja kotona lauantai-illalla!

Sellaasta ja tällaasta.

-t-