Meillä satoi yksi päivä aamusta kamalasti vettä ja tunnin ajaksi se muuttui lumisateeksi! Pientä valkoista alkoi viskomaan ilosta se asia, enkä voinut olla ottamatta kameraa pihakselle:

Tässä haukutaan mamille kiveksen päältä.

Eilen sitä tuli oltua ulkona ihan urakalla. Aamulla ennen seitsemää lähdin kullankeltaisellani kiitämään kohti Kouvostoliittoa (Myllykoskea), että pääsen pupumetsälle ystäväni Iran ja hänen ajokoiransa Urmon kanssa.

Metsästäjät.

Päästimme metsässä koiran vapaaksi ja teimme tulet (pupustujat eivät rämmi metsässä vaan istuvat tulilla ja odottavat että jotain tapahtuu). Kävimme kävelemässä pikkaisen, jotta nuotiolle ehtisi kunnon hiillos syntymään. Ihana pakkasaamu oli, joten se kävely myöskin kivasti lämmitti. Paistoimme hieman makkaraa ja sitten vaihdoimme paikkaa. Valitettavasti Urmolla on alkanut esiintyä tätä keskisormipystyssä olemista, hän tulee lähelle muttei luokse! Ei siirtyminen hieman kesti kun haukku ei tullut autoon ihan helpolla.. Usean tunnin metsässäoleskelun tulos: nolla jänistä/rusakkoa, mutta laatuaikaa ystävän kanssa ei voikaan saaliin määrällä mitata !

Ira ja haulikko.

Jänikset ovat vaihtamassa talvipukuun, joten ne ovat hippasen nomraalia arempia vehreässä metsässä. Saati että Mylsällä päin on esiintynyt jänisruttoa, joten saalistettaviakaan ei ole niin paljon kuin normisti. Mutta sovittiin kokeilevamme uudestaan lumien tultua! Tämä tyttö haluaa maistaa jänistä ja olisihan se kunnon ajohaukkukin hienoa kokea!

Jouni taisi olla tästä minun metsästyskokemuksestani sen verta kade, että menimme illansuussa vielä katsastamaan sorsastusmahdollisuudet. Minä tein päätöksen että Kuismalta ainakin on kausi päättynyt. Pienimmät järvet ovat jäässä ja vaikkei olisi, on se vesi NIIIIN kylymää että tuo natsa kangistuu heti sinne mennessään! Tässä hieman kuvia sorsastuspaikastamme kunnon syystunnelmalla varustettuna:

Ei tarttenu haaveillakaan veneilystä

Mutta päätän raporttini tähän. Hauskaa ja syksyistä loppuviikkoa kaikille lukijoillemme!

-tiina-