Jälleen toimihenkilöunionin työttömyyskassa muisti minua rahalahjoituksella, joka on melkein käytetty. Kävin ruokakaupassa (oli jälleen kaikki pesuaineet lopussa) ja ja ostamassa kosti-pojalle 3-vee lahjan sekä M&M:ssä ostamassa varaamani näyttelyhihnan sekä Kuismalle omaa ruokaa. Jahti&Vahti kun mun mielestä ei sovi pienen herran mahalle, otin kokeiluun uuden ruoan 3kg: säkillä.

Sorsastamassa ollaan muutamaan otteeseen käyneet, saalista emme ole saaneet. Sorsilla on selkeästi luotiliivit päällä, kun on niihin kyllä osunut koska höyhenet pöllyää mutta mitään ei tipu alas! Mutta Kuisma on parantanut käyttäytymistään metsällä ja pääasiassa huutoa tapahtuu vain autossa matkalla, kun Bolt laskee yhteen -> pelkkarit + haulikko = metsäreissu! On Kuisma saanut oman saaliin = yksi pieni päästäinen pääsi hengestään edellisellä kerralla. Sitä piti tovin jälkeen tulla vähän näyttämään mamille ja dädille ja annettiin lapsen leikkiä saalillaan ja hieman myös kehuttiin . Kotonakin tuon käyttäytyminen on erilaista nykyisin, on paljon rauhallisempi ja helpompi kun kuuntelee paremmin ja on kuuliaisempi muutenkin.

Hieman ärsytystä aiheuttaa minulle, kun Almalla alkoi juoksut tuossa jokunen päivä sitten. Se piti leikkauttaa ennen näitä juoksuja ettei tällaista elämää tarvisi kenenkään kestää ja ettei Almankaan enää tarvisi vanhana rouvana masentua juoksujen jälkeen (ellei ne nyt onnistu nykäsemään ja ala odottamaan pentuja, sitten se ei masennu) kun ei taaskaan saanut mitään vaikka kuinka tyrkytti! Kaisa se taisi kirjoittaa ettei ymmärrä ihmisiä joiden hermot kestää narttua ja urosta (leikkaamattomia) samassa taloudessa juoksujen aikaan ja tässä on toinen! Ei noita koko ajan voi vahtia eikä tuota nylkkimistä/vinkumista jaksaisi kamalasti kuunnella/katsella/vahdata ! Mutta kait se on kestettävä kun tilanne nyt on tämä, mutta seuraavan 6 kuukauden aikana on ennaltaehkäisevää toimintaa enemmän kuin suotavaa tapahtua!

Piha odottaa edelleen ojarumpua, hiekkaa sekä laattoja. Mutta se on tien puolella, sisäpiha on redi. Krookuksen sipuleita odotellaan ja sitten tämän kesän hommat on tehty! Olen saanut visioita vessan ja keittiön seinien  maalaamisesta, tosin osa keittiön seinistä saa varmaan tapetin.. Minusta myös olohuoneen katto olisi kivempi valkoisena, mutta sekin vaatisi seinien uudelleen tapetointia  . Olen myös NÄIN hyvissä ajoin miettinyt joululahjoja: tarvitsen kameran (mielellään hienon ja monipuolisen digikameran) sekä metsästykseen sopivan puvun. Löysin Haminan lahjatavaraliikkeestä hienon taulun makuuhuoneen Bullmastiff-kuvan tilalle, joka myös sopii PALJON paremmin väriskaalaan joka siellä on! Takkahuoneenkin olen mielessäni useaan otteeseen jo remontoinut mieleisekseni, sekä luultavammin armaani mieleiseksi. Kumpainenkaan ei ole järin ihastunut siellä olevaan avotakkaan, jota ei ole käytetty ainakaan neljään vuoteen (siis sinä aikana kun Jouni on talossa asunut). Haluamme takan, varaavan sellaisen, olohuoneeseen josta siitä olisi myös hyötyä.

Nyt kun olen kotona, ei minua edes nuo työasiat joista mieheni armaani minulle kertoilee, nostata niin paljon verenpainettani. Vaikkakaan kaikkea kertomaansa ei meinaa etes uskoa todeksi, mutta se ei ole mitään uuttaa. Uskomatonta meininkiä siellä on aina ollut ja pääsääntöisesti yhden ainoan ihmisen aiheuttamana. Miten voikaan mies olla niin putkiaivoinen ja tikapuuhermostolla varustettu?!  Toivon vain että pääsisin pian töihin, tämä yksin oleminen alkaa rassaamaan (en ymmärrä myöskään ihmisiä jotka voivat olla useamman vuoden kotona edes etsimättä työtä!), niin ajankäytöllisesti mutta enemmänkin rahtilanteellisesti. Ajanhan saisin hienosti kulumaan, jos valuuttaa olisi enemmän. Ja talo olisi hieno sen jälkeen , tai ainakin erinäköinen.

No, taidanpa lähteä ajelemaan nurmikkoa. Jos bensat vaikka riittäisi puoleen pihaan.. Sitten alan väsäämään ruokaa.. Pesemään pyykkiä.. Taidan korjata myös Alman juoksupöksyt, ne ovat nähtävästi ratkenneet liitoksistaan . Joko minä niitä laittaessa olen vahingossa aiheuttanut damagea niille tai sitten nuo karvaiset yhteistoiminnassaan.. Mutta minun ne on näppärine sormineni ommeltava kasaan, että kestävät nämä juoksut.

Päätäkin on särkenyt oikeastaan koko aamun, ottaisko lisää painkillereitä?!

-t-