Kertoillaanpas hieman taas meistä. Eipä ole ihmeempiä tapahtunut, Jounikin on ollut huhtikuun kotona meidän seurana. Really nice! Ja minulle ei edelleenkään 11 viikon kotonaolon jälkeen ole tullut mitään päätöstä työttömyyskassasta!

Kuisman tottelevaisuuskoulutus etenee ja ollaan molemmat kehitytty minun mielestäni hurjasti! En tiedä onko muut (kouluttajat ja isäntä) samaa mieltä Silmänisku. Ilonkyyneleitä olen meinannut poskille päästää vierähtämään kun Kuide tyytyväisenä istuu sivulla kauemmin kuin 1 sekuntin sekä jää makaamaan vaikka lähden kävelemään!! IHANAA katseltavaa!! Luulisikin edistyvän kun käydään kaksissa treeneissä viikossa ja kotona harjoitellaan joka päivä pienissä erissä!! Nyt sitten aletaan lisäämään tuota seisomista, nyt kun minun pysähdyttyä iskee pakarat napakasti maahan ja näyttelyissä se ei ole tarkoitus.

Viime viikolla käytiin kokeilemassa molemmilla karvaisilla verijälkeä. Almahan on tuota aina välillä tehnytkin, mutta Kuismalle oli täysin uusi tuttavuus. Hienostihan se tuolle nenäeläimelle sopi, mentiin jälkeä hieman arastellen mutta määrätietoisesti. "Pikkuisen" joutui kehumaan miestä ja loppunameilla jalat tutisivat ja häntä oli koipien välissä. Alma taasen seurasi niin verijälkeä kuin Jounin jalanjälkiä. Toisella jäljellä tuuli NIIIIIN kovasti takaapäin että Kuisma oli hämmentynyt, mutta lopulta jälki mentiin ja lopussa jo heilui häntäkin Nauru

Laitetaanpas nyt yksi kuva, ettei mene yksitoikkoiseksi kirjoitteluksi. Eli natsa sylissä:

1240155335_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kävi meillä taas yhtenä sunnuntaina Kuisman leikkikaveri Elli kylässä. Jaksoivat lapset taas peuhata vaikka ja kuinka. Ei noilta terriereiltä tosiaankaan patterit tunnu loppuvan Kieli ulkona ! Oli niitä lystikästä seurailla:

1240155392_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tällä viikolla ollaankin sitten harjoiteltu oikein urakalla! Torstaina kävimme pentukoulutuksessa (kertailimme vanhoja juttuja, onneksi) ja perjantaina oli aloittelijoiden tottis. Opin että ehkä tuo seuraaminen menisi helpoiten jakelutaloon lelulla, kuten on muutama muukin asia mennyt.

Lauantaina olimme sopineet näkevämme Kuisman äiskän ja iskän sekä muutaman muun parsonpennun, Veeti-veikan ja Lilli-siskopuolen (Amoksen aikaisemmasta pentueesta). Valitettavasti kuvia emme ottaneet, vaikka karmerakin oli mukana. "Näyttelytreeneihin" osallistui 5 koiraa ja neljä ihmistä (joista yksi, Heljä, otti kuvatuksia), joten käsiä ei jäänyt jäljelle. Niitä löytyy Piristeen blogista kuvagalleriasta. Näyttelyjutut ei sitten Kuismaa kiinnostanut ollenkaan, tuon iki-ihanan pohjoistuulen ansiosta kentällä lenteli PALJON kivoja lehtiä joita jahdata jne jne Huuto!!  Harjoittelun jälkeen tulimmekin meitin pihamaalle leikkimään Veetin ja Helmi-äiskän kanssa. Tosin, jälleen kerran, Veeti ja Kuisma olivat maassa eriaikaisesti. Tappeluhan siitä tuli melkein välittömästi! Jälleen hienoja otoksia penneleistä! Kiitoksia vielä Heljälle ja Helille tuosta päivästä, oli ihanaa/kivaa/mukavaa/opettavaa!! Joskus uusiksi?!

Kotona on kyllä aikalailla tuota seksuaalista enerkiaa tyrkyllä: Almalla on juoksut. Ja juuri siinä vaiheessa, että Alma alkaa tarjoilemaan itseään Kuismalle ja Kuismaki taitaa kyllä ymmärtää mistä on kyse. Mutta onneksi pystyvät kuitenkin myös lepäilemään toistensa viekussa/lähellä ilman nylkkäystäkin:

1240155436_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tänään käytiin taas kokeilemassa mätsäriä. Totaalisen järkyttävää!! Joltain aiemmalta esittäjältä oli tippunut MAKKARANPALA maahan, siihen se meidän homma sitten tyssäsikin! Itku Kuisma meni kehää ympäri nenä maassa (onhan niitä nyt oltava enemmänkin siellä!!) ja mitään kontaktia siihen ei saanut vaikka oli omiakin nameja tyrkyllä! Sininen nauhahan sieltä tulla tupsahti. Sinisten kehässä ei juuri sen paremmin mennyt, vieläkin taisi se maggara haista siellä?! Ei mainetta ei kunniaa, mutta onneksi kokemusta (ainakin mulle). Nyt vaan mietintään miten tuon saisi valjastettua tuohon hommaan, kun tottiskentälle mentäessä Kuisma tietää ettei sinne olla menossa leikkimään vaan tekemään ja siksi osaa jo rauhoittua siellä. Ehkä tuossakin rauhoittuu ajan kanssa, onneksi noiden mätsäreiden osallistumismaksut ei ole taivaita hipovia summia niin niissä pääsee harjoittelemaan/totuttelemaan.. Vielä kuva:

1240155507_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Että näin meillä jäljestetään ja etsitään makkaraa Nolostunut..

Hauskaa lämpimämpien ilmojen odottelua lukijoille!

Keväthän on tullut (ainakin meidän pihaan), mutta ilma on kauhean kylmä..

-tiina-