On se niin ihana huomata kehitystä pienessä miehessämme Kuismassa.

Vielä jokunen aika sitten ajattelin että Heljä ja Heli ovat luoneet hirviön, kun kaikki energia meni komentamiseen, vahtimiseen sekä kakan/pissan siivoukseen!! Mutta eipä mene enää. Paljon pystyy jo kehumaan hyvästä käytöksestä ja nekin menevät perille ilman namipaloja, minä kun en ole maailman paras namikouluttaja. Niitä nameja on mukana jos muistan ottaa. Aiemmat koirani kun ei ollut niitä namikuolutettavia versioita, muutaman jälkeen alkoivat sylkemään niitä pihalle..

Sunnuntaina kävimme metsälenkilläkin (toki tällaiseen pitäisi kamerakin ottaa mukaan). Autosta pois päästyään miesi jupisi ja vinkui, vissiin olimme tyhmiä kun veimme sen vieraaseen paikkaan?! Kauheasti se pitää mekkalaa jos ei ole tyytyväinen tai asiat eivät mene hänen tahtonsa mukaan. Ja autossa olo on aivan kamalaa, vaikka nykyään jo ylettyykin näkemään sieltä paksista vaikka ja mitä.

Kotona sitten tarttee lisäillä näihin teksteihin tai muuten vain niitä kuvatuksia. Varmaan samalla kun jatkamme Eurooppaturnee-tarinaa salaa teiltä kaikilta. Kyllä se ensimmäinen viikko tässä lähitulevaisuudessa (?!?) julkaistaan. Loput sitten kun keritään.

Paljon on muutakin tekemistä, kun päätin saada itseni kesäkuntoon, niin jumpissa on pakko juosta ennen kuin Kuisman kanssa tarvii/voi alkaa käymään pentukoulutuksissa. Kohtahan sekin on edessä..

Mutta kevättä ja kesää odotellessa. Reissukuvia katsellessa se kuumekin taas nousee, tarttis päästä kaksipyöräisellä liikenteeseen..

-t-