Eilen totesin iltalenkillä koirien kanssa käytyäni, että on IHANA käydä yhden aikuisen ja yhden pennun kanssa lenkillä kun pentu on ensimmäisestä hihnakävelystä asti hokannut jutun juonen.

Ei haahuile eikä taistele hihnaa vastaan, vaan kävelee niin nätisti tien reunassa. Paisti jos vastaan tulee ihminen, koira+ihminen tai ohi menee auto (autot on kivoja, niitä pitää jahdata hieman). Nauru

Muutenkin poika alkaa olemaan hieman enemmän mallikelpoinen. Mitä nyt minua pitää aamuisin hieman komennella kun en tarpeeksi nopeasti saa sitä pöperöä nenän eteen, silloin roikutaan lahkeessa ja muristaan!!

Kivasti on tuota luntakin tullut, lumityöt on aika hitti. Siihen pitää osallistua AINA!! Lumikolan perässä ja edessä pitää juosta ja murista. Hieman koomista, mutta taitaa sen verran tietää Kuismakin etten kauheasti ala väistelemään vaan ajan päälle (hellästi). Kuten kaappien ovetkin menevät kiinni, oli se pää siellä välissä tai ei. Otsan rypistys

 

Kuume kaksipyöräisellä matkaamiseen nousee koko ajan. Pahenee kun ollaan tehty sitä viime kesän Eurooppaturnee tarinaa tänne, oli aivan mahtava reissu. Löydettiin kesä sieltä Cool.

Kuten Jouni mainitsikin, isäpuoleni on tosiaan nyt 64 vuotias ja harrastanut moottoripyöriä 15 vuotiaasta ja omistaa Yamahan 1000 kuutioisen, sen kyydissä on tullut istuttua useampaankin otteeseen (jopa olen saanut sen lainaksi!) ja ensimmäisellä ajelulla kunnon Suomalaisella mutkapätkällä vauhti ei paljon alle 120 km/h tippunut ja minä siellä roikuin kyydissä ja huusin itsekseni kypäräni sisällä!! Nyttemmin olen tottunut sellaiseen ja harvemmin huudan, Jouniin saattaa sattua korviin kun meillä on ne kyrpäräpuhe-elimet..

 

Sellaista. Viikonloppuja kaikille lukijoille!!

 

-tiina-