Otsikko on täsmälleen sama kuin inspishaasteessa. Tuo ihania (ja kamalia) muistoja mieleen. Kuitenkin, haasteen aihe kuuluu näin: mino ruma ja karultakin näyttävä asia voi olla oikeastaan aika kaunista - karun kaunista. Kuvaa jotakin karua, mutta kauniisti.

Minulla on "perintönä" vaariltani hänen itsetekemiään puukukkasia. Maalaamattomina ne ovat ottaneet kosteutta ilmasta ja sitten kuivuneet taas, eli ovat rosoisia, täynnä halkeamia mutta pysyneet kasassa. Ja hankalina pyyhkiä, ne ovat myös pölyisiä. Mutta minusta juuri näistä syistä karun kauniita:

Ja miksi otsikko tuo hyviä ja huonoja muistoja, on se että minulla on tänne Lokinkadulle muuttaessani ollut pieni sekarotuinen töpöhäntäinen koira nimeltä Karu. Oma Virolainen koirani jonka nimi suomeksi oli Karhu. Olento joka pelkäsi kaikkia maailman ihmisiä (paitsi minua) ja koiria, alapurennalla varustettu sinnikäs sissi, jonka jouduin lopettamaan kolmevuotiaana. Juuri kun tämä kyseinen alahammaseläin oli alkanut suhtautua maailmaan avoimemmin mielin. Ja vaikka haasteissa ei ole kyse menneistä kuvista vaan tuoreista, omaksi ilokseni pistän pari kuvaa myös omasta kauniista Karustani:

Vieläkin ikävöin pientä neekerihuultani

Tänään on tarkoitus lähteä illanistujaisiin/tupareihin Pyhtäälle. Jounin tytär tulee hoitamaan koiria poikaystävänsä kanssa. Helpotuksekseni minun enemy number one, Markku sakemanni, on viety hoitoon kanssa. Markku-poika se vihaa minua ylikylän paljon ja mietin jo millä herkuilla minä sen eläimen saan edes sietämään läsnäoloani.. Nyt ei tarvitse. HUH!

Seuraavalle viikonlopulle olen kutsunut kaasot askarteluiltamiin ja bestmanit siinä samalla saunomaan ja istumaan iltaa. Saisimme mahdollisesti keskusteltua porukassa kaikkea häihin liittyvää asiaa sekä jaettua kaikkea tietoa mitä meillä jo on aikatauluista, kuljetuksista jne jne.

"Tiina on niin onnellinen, hän menee naimisiin" Vaikken ole trinsessahäitä koskaan halunnut, niin kyllähän näissäkin jonkin verran tätä tekemistä on ollut ja kustannuksia. Mutta toivomme että kaikki on sitten sen arvoista!

Mutta mukavaa viikonloppua kaikille! Minä toivon omasta puolestani että pakkaset hellittää ja kevät tulisi HYVINHYVIN nopeasti ainakin tänne Lokinkadulle!

-t-

Aloitamme taas kerran inspis-haasteella: http://blog.getinspired.fi/blog/3127703/. Aiheena siis viesti itselle:  "Millaisen viestin olet jättänyt itsellesi? Muistilapun, ohjeistuksen vai kenties tehtävälistan?"

Viestejä ja muistilappujahan minulla on koko ajan joka paikassa, etenkin työmaalla. Nämä eivät varsinaisesti ole minulle, vaan yleiseen käyttöön kotona. Toimivat kuitenkin pääasiassa koristeina jääkaapin ovessa, suloisia kun ovat

Sellaisilla kuvatuksilla siis nyt osallistutaan!

Hääsuunnitelmat ja toteutukset etenee kovaa vauhtia. Korttitarvikkeet on hankittu, mekko tuli jo postissa kotiin (ja mahtuu päälle), pojillekin on paitaa ja krakaa hankittu, kimppu ja vieheet pistetty tilaukseen ja ja ja.

Hieman mietityttää kun ei todellakaan ole mitään "perusvärejä" mitä mielletään morsiamen ja sulhasen jutuiksi (valkoinen, musta puku jne), mitähän muut ajattelee. Mutta sitten ajattelen että mitä sitten? Meidän häät on kyseessä, yritämme parhaamme mukaan kuitenkin saada aikseksi juhlat joissa vieraat viihtyvät ja heillä olisi hauskaa. Ja uskon että heillä tulee olemaan.

Koirille on hoitopaikka varattuna Hurukselasta perjantaista sunnuntaihin. Ei tartte niistä sitten kenenkään huolehtia, etenkin kuin kaikki käypät vaihtoehdot ovat (toivottavasti) häissämme!

Mutta ensi haasteeseen asti!

-t-

Kuten otsikostakin näkyy, olimme loppiaisviikonlopun Jaalassa mökkeilemässä. Perjantaiaamusta lähdimme sateisesta Hanimaasta kohti winter wonderlandia.. Jota mökki metsän siimeksessä todellakin tarjosi, se oli ihanaa. Niin meidän ihmisten kuin koirienkin mielestä. Tässä koko viikonloppu kuvina, sanoja en löydä fiilistä kuvaamaan

-t-

Edellisenä vuotena en ns. saanut mitään merkittävää aikaiseksi. Kuisman kanssa kävimme kokeilemassa käyttäytymiskoetta, jonka minä jännitykselläni sähläsin ihan sata-nolla. No näyttelyvuosi oli parempi kuin ikuna: kaksi ERIä, 1xCACIB, 1xvara-serti ja PU2 tulos!

Tosin tulihan meille Otto tö onnellinen kotiin, menimme kihloihin ja saimme hääpäivänkin varattua. Ei siis ihan turha vuosi kuitenkaan?!

Aloitamme uuden vuoden aaton kuvilla tämän päivityksen. Rallin Weljekset innostuivat lumesta joka oli satanut maahan..

Ja jälleen kerran on Inspis-haasteen vuoro!

http://blog.getinspired.fi/blog/3116458: Sieltä täältä saattaa löytyä kaikenlaisia kasoja. Pyykkikasoja, kenkäkasoja, johtokasoja, pihalta risukasoja tai ehkäpä jo lumikasoja. Tallenna jokin omasta näköpiiristäsi löytyvä epämääräinen kasa!

No osan näistä sain jo piiloon mummolta saamaani vanhaan liinavaatekaappiin, mutta siellä täällä näitä muuten vielä on. Tässä näkyy piilotettuja yksilöitä:

Sitten naapurimme oli antanut Jounille kuskattavaksi miun ilokseni kasan Talo&Koti-lehtiä hieman ennen joulua:

Jospa näitä ehtisi koiralehtien lomassa selailla ja saada ideoita remontteihin? HUOM! MONIKKO!!

Mutta nyt palaan sänkyyn/sohvalle potemaan jo miljoonatta pikkuflunssaa jos vaikka kunnollista en saisi aikaiseksi edes..

-t-

Aloittakaamme päivitys jälleen kerran Inspis-haasteella:

http://blog.getinspired.fi/blog/3110764: Onko paikat järjestyksessä ja ojennuksessa? Kuvaa jotakin, mikä on hyvässä järjestyksessä - jopa näin joulun jälkeen!

Minulla on kaksi hyllyä joissa tavarat eivät sekaisin mene:

Olen jo hyvinhyvin nuoresta asti kerännyt Stpehen Kingin kirjoja. Ja vaikka itse sanonkin, niitä on kivasti kertynytkin sekä ne ovat hyllyssä aikajärjestyksessä!

Mutta sitten jouluun. Tämän saatte kokea ihan vain kuvina. Osa on meiltä kotoa ja osa Jounin vanhemmilta joulupäivänä:

Kas siinä. Mahat tuli joka päivä killilleen ja viiniäkin tuli maisteltua! Mutta oli se vaan tänään ihanaa tehdä ruokaa LIEDELLÄ, ruokaa johon ei tullut lanttua, ei porkkanaa, ei siirappia eikä perunaa! Kerta vuoteen ja oikeastaan kahtena päivänä riittää mulle jouluruokia, kiitosta vaan!

-t-

Haasteen (http://blog.getinspired.fi/blog/3099407/) aiheena oli tekstuuri: "Uusien pyyhkeiden pehmoinen pinta, vanhan perintöliinan silmukat tai luottolaukun halkeillut nahka. Kuvaa jonkin kankaan pintaa, mielenkiintoista ja muistamisen arvoista tekstuuria. Tallenna pala sellaista materiaalia, jonka tunnelman haluaisit siirtää valokuvan muodossa myös skräppisivulle."

 Minun ihan hittitekstiili on mummoni lahjaksi antama shaali, Kuismakin on siihen omat jälkensä jättänyt jo vuosien saatossa kaapimalla siihen reiän:

Toisena on verhot. Olleet jo monen asuntoni ikkunoissa ja aina vain pakko saada ne ikkunaan, vaikkei mummoni (taas) meinannutkaan värin vuoksi minulle ostaa:

Ja vielä yksi. Rakastan saunomista ja löylyjen välillä on ihana käydä pihalla viilentelemässä, missäs muussakaan kuin kylpytakissa?

Mitään ihmeempiä emme ole saaneet aikaiseksi. Jouni pääasiassa taas asuu töissä ja minä sitten töiden lisäksi yritän pitää kotia pystyssä.

Valokuvaajan varasimme häihin, vanha tuttu harrastaa valokuvausta ja olen kovasti hänen kuvistaan aina pitänyt. Tosi kiva, hääkuvia ei siis tulla missään studiossa ottamaan.. Vaan kuten sisaruksieni hääkuvatkinovat, niin minunkin tulee ulkoilmakuvia olemahan!

-tiina-

Aivan ensimmäiseksi vastaan Get Inspired-blogin (http://blog.getinspired.fi/blog/3089769/) haasteeseen. Aiheena on jalat.

Aloitan muutamasta minua erityisesti viehättävästä koriste-esineestä:

Jälkimmäisen saimme vastikään Jounin vanhemmilta tuliaisiksi Kuubasta. Esine on pulloteline, minusta sillä on jalat kivasti solmussa ja rullalla.

Seuraavaksi esittelen kaksi laumamme eläväisintä yksilöä jalkojen muodossa:

Kas siinä ja ihan on tänään otetut kuvat.

Itsepäisyyspäivän lisäksi tänään oli hakuryhmämme kauden viimeiset maastotreenit. Paljonhan emme syksyllä olleet treeneissä mukana, kun oman järkiryhmäni vetäminen ja metsästys vei sen verran aikaani.. Ei ole viikossa tarpeeksi päiviä eikä vuorokaudessa tunteja, mutta ei minun energiatkaan ihan mihin asti riitä!

Ihana on ollut treenata hyvässä seurassa, ei mietitä vain omien koirien edistymistä vaan koko ryhmän kehittymistä harjoittelevista kisakoiriksi! Kiitos kaikille osallitujille tätäkin kautta, olette mainioita ihmisiä ja neuvonantajia!

Häistä ihan vaan sen verran että, ruoat ja bändi on nyt varattu. Mekon voitin itselleni, sen pitäisi saapua kotiin tammi-helmikuussa. Hommat on sen verran hyvällä mallilla, että voin alkaa keskittymään vaikka joulun odotukseen/järjestämiseen!

Aaton haluaisin kovasti olla vaan kotona. Paistaisimme kinkkua pitkin yötä, aamulla tekisin riisipuuroa luumukeittoineen, päivällä voisimme (jos on kiva ilma) käpötellä koirien kanssa hautuumaalle, siitä saunaan, jonka aikana laatikot muhisivat kaikessa rauhassa uunissa ja sitten syötäisiin. Oi kun olisi ihanaa olla omassa rauhassa, ilman autoilua ja kiirettä ja ja ja..

-tiina-

Pidettiin viime viikonloppuna järkiryhmäni kauden lopettajaiset. On se taas surku  Vaikka tuntuukin ettei me mitään ehditty tekemään, niin kaikenkaikkiaan 49 treenikertaa tuli täyteen (tässä mukana niin maasto- kuin tottistreenitkin)! Ei paha..

Kuveja hienosta päivästä, harmi vaan että osallistujia oli vain muutama.

Konnamuorin Konna sai esineruutuilla:

Ja järkeillä:

Ella tottisteli ja järkeili:

Uutena koiruutena oli Maximus:

Ja sitten mukana oli nämä omat häseltäjät. Kuismalla sattui jäljelle kivasti metsäkanalintu ja Oton jäljellä olikin esineitä (piti olla Konnan jälki), oletuksena ettei reagoi niihin eikä se olisi haitannut mitään. Mutta hän reagoi ja jotkin jo ihan ilmaisi ilman erillistä käskyä!

Kimmo odotteli Oton jäljen ajan autolla, flunssainen mies:

Ja Otto oli Konnan näkemisestä ihan tätä mieltä:

Vielä valkoinen valopallo:

Minä ryhmän vetäjänä lahjoin eniten treeneissä käynyttä koirakkoa, joka tänä vuonna oli Kimmo ja Konna. Ehkä ensi vuonna on toisin, vink vink.. Ja Konna oli tehnyt HIENON kortin ja ostanut pullon ERITTÄIN hyvää punaviiniä (www.alko.fi/tuotteet/fi/005416) minulle kiitokseksi Kimmon kouluttamisesta! Kiitos vielä kaikille ryhmäläisille!

Lisää kuvia kaikista treeneistä Lokinkadun kuvagalleriasta, jonne löytyy linkki sivupalkista.

Veljenpoikanikin sai nimensä isänpäivänä. Ihana Max  Poika ei paljon stressannut vaan nukkui kaiken hässäkän läpi ja vasta ihan loppuajasta alkoi nälkä kurnimaan vatsaa ja kiukku alkoi nousta.

Tänään sitten mennäänkin Jyskälään, ei koiranäyttelyyn vaan firman pikkujouluihin.

-tiina-

Tulipas syötettyä vieraat hyvin! Alkupalaksi olin tehnyt paahdettua porkkanakeittoa valkosipulu-chili krutongeilla, juomaksi LUOMUvalkoviiniä. Pääruoaksi paahdettua lohta mausteisella soijakastikkeella ja juomana roséviiniä. Jälkkäriksi hyydytetty marjakakku kuohuviinin kera. Lisäksi oli vielä karpaloviinasnapseja ja erilaisia siidereitä. Sekä kahvia ja konjakkia/kermalikööriä. Nami nami. Ruoat saivat hyvää palautetta, eikä mikään mennyt pilalle :D

Viime viikolla tuli surffailtua netissä enemmän kuin laki sallii. Tietenkin hääteemoissa.. Hiusmalleja ja kukkakimppuja tuli etsiskeltyä urakalla. Tässä muutamia maistiaisia teillekin:

Elikkäs haluan itselleni rentoa tyyliä hiuksiin, en mitään liian laitetun näköistä..

Kallasta pidän ihan kamalasti, vaikkakin se yleensä mielletään hautajaiskukaksi.

Tässä muutamia hyviä vaihtoehtoja ja kukka-ajatuksia.. Emme paljasta ennen H-hetkeä lopullisia valintoja. Nooh, paljon on vielä tehtävänä, vaikkakin osa on jo toteutusta vaille valmis!

-tiina-

Huh heijaa..

Hurjalta tuntuu kun joka toinen ajatus pyörii omien häiden organisoinnin ympärillä. Tekstejä, koristeita, kampauksia, meikkejä, jne jne.. Loputon lista..

Mekkoja minulle ja kaasoilleni on tullut myös katseltua. Koska en ei-neitseellisenä ihmisenä näe itseäni valkoisessa morsiuspuvussa kävelemässä alttarille, niin pukuni ei tule olemaan valkoinen. Väriä emme vielä paljasta, mutta toivoaksemme vieraat ymmärtävät kutsussa olevasta vinkistä olla laittamatta samanväristä mekkoloista kuin minulla..

Tällaisen putiikin löysin netistä. Ihania mekkoja ja vanhojentanssipukuja sekä korkokenkiä: www.myday.fi/index.php

Jospa tässä kuitenkin viettäisi ensin neljän tähden illallisia, veljenpoikani ristiäisiä, joulua ja vaihtaisi vuottakin. Sitten ne hulinat vasta alkaakin  

-tiina-